Sijainti: Pääsivu Sanasto Sanat-kansio Kommunitarismi

Kommunitarismi

Kommunitarismi

 

Kommunitarismi on yhteiskuntafilosofian ja poliittisen ajattelun suuntaus, joka korostaa yksilön sosiaalista luonnetta toisin kuin liberalismi, joka painottaa atomistista individualismia. Pääajatuksena voidaan sanoa olevan yhteisten arvojen ja hyveiden sekä yhteisöjen merkityksen esiinnostaminen. Kommunitarismin juuret ulottuvat aina antiikin Kreikkaan saakka sillä Aristotelesta pidetään tärkeänä lähteenä yhteisölliselle (communitarian) ajattelulle.

 

Kommunitarismi, siten kuin se nykyään ymmärretään, sai alkunsa 1980-luvulla. Yhteisöllisten (communitarian) termien käyttö on yleistynyt 1990-luvulta lähtien, mutta termiä kommunitarismi (communitarianism) käytetään paljon vähemmän. Kaikki kommunitarismin piiriin liitetyt kirjoittajat eivät myöskään itse identifioi itseään kommunitaristeiksi ja osa heistä jopa vastustaa nimensä liittämistä tähän traditioon.

 

Nykypäivän kommunitarismin ensimmäinen vaihe ajoittuu 1980-lukuun. Sitä leimasi kritiikki etenkin John Rawlsin edustamaa liberalismia kohtaan. Tunnetuimpia liberalismikriitikoita olivat Alasdair MacIntyre, Michael Sandel, Charles Taylor ja Michael Walzer. Liberalismin kriitikot katsoivat, että individualismi oli viety liberalismissa liian pitkälle, ja siten sosiaalisen kontekstin merkitys oli jäänyt huomiotta. Oman edun tavoittelun keskeisyys liberalismissa oli kriitikoista valitettavaa. Ihminen ei ainoastaan pyri omiin yksilöllisiin tavoitteisiinsa, vaan hänellä on myös yhteisöllisiä liitoksia esimerkiksi perheeseen tai uskonnolliseen traditioon. Nämä liitokset ovat tärkeitä yksilön hyvinvoinnille. Politiikan tehtävänä ei tulisikaan olla ainoastaan varmistaa yksilöiden mahdollisuus tehdä autonomisia päätöksiä, vaan myös tukea näitä tärkeitä yhteisöllisiä liitoksia.

 

Kommunitarismin toinen vaihe sai alkunsa 1990-luvulla. Tämän uudemman vaiheen tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa William A. Galston, Philip Selznick, ja ehkäpä kaikkein tunnetuimpana Amitai Etzioni. Toisen vaiheen myötä kommunitarismista ei enää keskusteltu pääasiallisesti akateemisissa piireissä vaan se tuotiin osaksi julkista, poliittista keskustelua. Etzionin ja Galstonin kaltaiset kommunitaristit ovat korostaneet muun muassa sosiaalista vastuullisuutta ja pyrkineet estämään yhteisöllisen elämän rapautumista. Hyvän yhteiskunnan perustana on tasapaino koko yhteiskuntaa koskevien ja toisaalta yhteisöllisten arvojen, yksilön autonomian ja toisaalta yhteisen hyvän välillä.

 

The Responsive Community oli kommunitaristien tärkein julkaisu 1990-luvun alusta aina vuoteen 2004 saakka, jolloin se jouduttiin lopettamaan. Julkaisun toimittajana toiminut Etzioni johtaa nykyisin think-tank –tyyppistä instituuttia, Institute for Communitarian Policy Studies, joka toimii George Washington Universityn yhteydessä.

 

Kommunitarismia on kritisoitu monin eri perustein. Yksi kritiikeistä kohdistuu käsitteeseen yhteisö, joka on kriitikoiden mielestä vaikeasti määriteltävä. Yhteisö on myös nähty autoritaarisena, epäoikeudenmukaisena ja homogeenisena yhteiskunnallisena yksikkönä. Tämän lisäksi kriitikot ovat nostaneet esiin sen, että yhteisen arvoperustan korostamisen on hankalasti sovitettava periaate yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassa.

 

Kommunitarismi ei ole missään vaiheessa ollut yhtenäinen suuntaus. Sisäiset painotuserot näkyvät muun muassa siinä, miten jotkut näkevät kommunitarismin lähinnä lähteenä liberalismin reformille, kun taas toisten mukaan yhteisöllinen ajattelu tarjoaa oman erityisen lähestymistapansa poliittiseen teoriaan.

 

Kirjallisuutta aiheesta

 

Delaney, C.F. (ed.) 1994: The Liberalism-Communitarianism Debate. Liberty and Community Values. Studies in Social and Political Philosophy. Lanham, Maryland: Rowman & Littlefield.

Etzioni, Amitai (ed.) 1995: New Communitarian Thinking. Persons, Virtues, Institutions, and Communities. Constitutionalism & Democracy Series. Charlottesville and London: University Press of Virginia.

Etzioni, Amitai 1996: The New Golden Rule. Community and Morality in a Democratic Society. New York: BasicBooks.

Selznick, Philip 1992: The Moral Commonwealth. Social Theory and the Promise of Community. Berkeley: University of California Press.

Tam, Henry 1998: Communitarianism. A New Agenda for Politics and Citizenship. Washington Square, New York: New York University Press.

 

Johanna Konttori

  • Jyväskylän yliopisto - Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos - PL 35 (MaB) - 40014 Jyväskylän yliopisto - Puh. (014) 260 1211 (vaihde) - Fax. (014) 260 2535