Arvosteluohjeita
Tieteellisen tekstin arviointi – mitä se on ja miten se tehdään
1. Tieteellisten tekstien arviointi osana tiedeyhteisön toimintaa
2. Erilaiset arviointityylit
3. Arvion kulku ja rakenne
4. Arvioinnin ongelmia
5. Arvioinnin kritiikki
6. Arvioinnin tekeminen osana opintoja
1. Tieteellisten tekstien arviointi osana tiedeyhteisön toimintaa
Tieteellisten tekstien arviointi kuuluu oleellisena osana tiedeyhteisön toimintaan. Tieteellinen kritiikki tai arvio on paitsi julkinen arvio tutkimuksesta, samalla osa tieteen sisäistä keskustelua kelvollisesta tutkimuksesta ja tieteellisyyden kriteereistä.
Laajimmat ja perusteellisimmat tieteellisten tekstien arviot julkaistaan yleensä tieteellisissä lehdissä (review-artikkelit). Tieteellisten tekstien arviointeja julkaistaan myös ammattilehdissä, sanomalehdissä ja muissa medioissa. Arvioinnit poikkeavat tyyliltään ja sisällöltään riippuen julkaisukanavasta. Yleiserona arvioinneissa varsinaisiin akateemisiin teksteihin nähden voidaan pitää kevyempää lähteiden käyttöä.
Tekstien arvioinnissa voidaan erottaa erilaisia arviointityylejä, jotka usein yhdistyvät samoissakin arvioissa. Esittelevinä tyyleinä voidaan pitää referoivaa ja tulkitsevaa tyyliä. Referoiva tyyli kokoaa arvioitavasta tekstistä lukijan kannalta kiinnostavimmat ja merkittävimmät seikat ja esittelee ne yleistävästi. Tulkitsevassa tyylissä arvioijan subjektiiviset mielipiteet tekstistä tulevat edellistä enemmän esiin.
Tieteellisen tekstin arviointiin paremmin sopivissa kontekstoivassa ja kritikoivassa tyylissä tekstiä arvotetaan enemmän onnistumisen ja epäonnistumisen kriteerein. Kontekstoivassa tyylissä teksti asetetaan vuoropuheluun sille rinnakkaisten tekstien (muiden teosten, tutkimusperinteen) kanssa ja arvioidaan sen sisältöä ja merkitystä suhteessa niihin. Kritikoiva arvio sisältää samoja ominaisuuksia kuin kontekstuaalinen arvio, mutta se korostaa tätä enemmän teoksen arvottamista. Kritikoivassa arviossa keskitytään ensisijassa teoksen ominaisuuksiin ja arvotetaan sitä objektiivisin kriteerein (missä on onnistuttu, missä on parannettavaa, mikä on teoksen tieteellinen arvo).
Tieteellisen tekstin arvioinnin lähtökohtana on arvioitavan teoksen tai tekstin huolellinen lukeminen, siitä tehtävät muistiinpanot ja mahdolliseen oheiskirjallisuuteen tutustuminen. Lukuvaiheessa on jo hyvä tietää, millaiselle lukijakunnalle arvio aiotaan kirjoittaa. Tämän mukaan mietitään seikat, joihin arviossa on syytä kiinnittää huomiota, sillä arvio on suhteutettava julkaisufoorumiin.
Arvion alussa on hyvä esitellä teos/teksti ja sen kirjoittaja. Kerrotaan yleistiedot teoksesta/tekstistä ja sen kirjoittajasta, tekstin laji, miksi teksti on kirjoitettu, mikä on tutkimuskysymys, mihin teoriaperinteeseen nojaudutaan, mitkä ovat keskeiset metodit ja tulokset. Tekstin esittely on tärkeää, sillä tuleva arviointi on kirjoitettava tekstin omista lähtökohdista käsin. Silti arvioijan oma persoonallinen ääni saa kuulua arviossa ja se on jopa suotavaa.
Esittelyn jälkeen eritellään ja tulkitaan arvion kohteeksi tulevia kohtia tekstissä. Erittelyssä voidaan käsitellä esimerkiksi tutkimuksessa tehtyjä teoreettisia tai metodologisia valintoja ja niiden vahvuuksia tai heikkouksia, tutkimusmenetelmien sopivuutta tutkimusongelmaan tai muita arvioinnin kannalta olennaisia seikkoja. Erittelyssä tulee olla mahdollisimman täsmällinen ja ilmoittaa mm. viittausten sivunumerot lukijalle.
Erittelyn jälkeen voidaan tekstiä arvottaa edellä tehtyyn erittelyyn ja tulkintaan perustuen. Kritiikki on esitettävä perustellusti ja muotoiltava yksiselitteiseksi, tekstissä oleviin ja muista lähteistä nouseviin tosiasioihin nojautuen. Argumentteina voi käyttää esimerkiksi tutkimuksen loogisia ristiriitoja, epäselviä tutkimustuloksia, tutkimuksellisia läpimurtoja jne. Myös omien mielipiteiden ja tuntemusten auki kirjoittaminen on sallittua, mikäli ne perustellaan ja erotetaan tekstin väitteistä.
Arvion lopuksi voidaan esittää tutkimukseen korjausehdotuksia, jatkotutkimuksen aiheita ja muita kirjoittaessa esiin nousseita päätelmiä ja pohdintoja. Henkilökohtaisia näkemyksiä ja lukutunnelmia voi sijoittaa myös loppuun. Arviointi otsikoidaan ja siihen liitetään tekstin täydelliset viitetiedot.
Arvioinnin valmistuttua siitä on hyvä pyytää kommentteja kollegoilta, jotka ovat lukeneet itse arvioitavan tekstin. Mahdollisten korjausten jälkeen arvio on valmis julkaistavaksi.
Arviointeja pyytävissä ja julkaisevissa lehdissä ja verkostoissa, kuten tieteellisissä aikakauslehdissä ja Agricola-verkostossa arvioinneista on sovittava etukäteen. Joihinkin arviointeja julkaiseviin kanaviin, kuten www.kirja-arvostelut.com – portaaliin arvion voi jättää julkaistavaksi ilman erillistä sopimusta.
Tieteellisen tekstin arviointiin liittyy eräitä ongelmia, joita on hyvä tunnistaa. Eräs ongelma johtuu eri tieteenalojen erilaisista tutkimuksen raportointikäytännöistä. Arvioinnin on kohdistuttava tieteenalan kannalta relevantteihin kriteereihin. Toisen ongelman muodostaa arvioinnin subjektiivisuus. Usein samaa tutkimusta voidaan lukea eri näkökulmista, jolloin arvion tekijä esittelee väistämättä vain yhden mahdollisen lukutavan tekstiin.
Tämän vuoksi väitteet on perusteltava hyvin sekä esitettävä täydelliset viitetiedot tekstiin. Kolmas ongelma on, että tekstin tieteellistä merkittävyyttä voi olla vaikea arvioida ilman syvällistä tutkimusalueen etukäteistuntemusta. Tämän vuoksi on syytä välttää tekemästä tekstin tieteellistä merkitystä arvottavia lausumia, ellei tunne käsiteltävää asiakokonaisuutta ennalta riittävän hyvin. Neljänneksi on muistettava, että arvioijan tulee välttää arvioimasta sellaisia tekstejä, joita kohtaan hän tuntee jo ennalta hyvin negatiivisia tai positiivisia tuntemuksia. Tällöin arvioinnin vaatimaa neutraalia lähestymistapaa on vaikea ylläpitää.
Koska tieteellisen tekstin arvio on julkinen teksti, joka kohdistuu paitsi itse tekstiin myös sen kirjoittajaan, tulee sen noudattaa asiallista kirjoitustapaa sekä kunnioittaa arvion kohteita. Arvostelun kohteeksi joutuneen tekstin kirjoittajalle on annettava mahdollisuus vastata tekstiinsä kohdistettuun kritiikkiin. Myös arvion tekijä on kohteena arviostaan myöhemmin mahdollisesti nousevalle kritiikille.
6. Arvioinnin tekeminen osana opintoja
Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma kannustaa opiskelijoita tekemään tieteellisten tekstien arvioita osana opintojaan. Arvioitavien tekstien tulee tukea opintoja maisteriohjelmassa ja niiden tulee sopia opintojaksojen tavoitteisiin. Sopivuus tavoitteisiin varmistetaan ko. jakson tentaattorilta.
Tieteellisen tekstin arvion tekeminen on erinomainen oppimistapa, sillä arviota tehdessään joutuu pohtimaan argumenttiensa pitävyyttä suhteessa arvioitavaan tekstiin ja mahdollisesti myöhemmin esitettäviin vasta-argumentteihin. Lisäksi arviota tehdessään joutuu pohtimaan tutkimuksessa tehtyjä valintoja monesta eri näkökulmasta.
Arvioimalla kirjan opiskelija saa 2 op. Artikkeleita arvioitaessa opiskelijan tulisi valita noin 3 artikkelia joltain alalta saadakseen 2 op. Tällöin opiskelija voi keskittyä esim. tietyn artikkelin arviointiin suhteessa muihin.
Suositeltavaa on, että tehdyt arviot julkaistaan joko tieteellisissä lehdissä tai avoimissa julkaisuportaaleissa.
Lähteitä
Ihonen, Markku: Tieteellinen kirja-arvio. Teoksessa Tieteellinen kirjoittaminen / toimittaneet Merja Kinnunen & Olli Löytty Tampere : Vastapaino , 2002
Luostarinen & Väliverronen: Tekstinsyöjät – Yhteiskuntatieteellisen kirjallisuuden lukutaidosta. Tampere Helsinki : Vastapaino : Otus , 1991
Julkaisufoorumeja
Agricola, Suomen historiaverkko (suurten kustantajien kirjojen arvostelumahdollisuuksia tarjotaan verkkoon ilmoittautuneille)
Kiiltomato.net (kirja-arvosteluja eri aloilta)
kans.jyu.fi (Kansalaisyhteiskuntatutkimukseen liittyvän tutkimuksen kirja-arvioita)
