Sosiaalisesta mediasta runsaasti hyötyjä korkeakouluille

Kansalaisyhteiskunnan maisteriohjelma kokeili sosiaalisen median käyttöä Jyväskylän yliopistossa. Hankkeesta julkaistu raportti osoittaa runsaasti erityyppisiä hyötyjä korkeakouluille.

 Hyötyjä ovat muun muassa yhteistyön tuottama tehokkaampi oppiminen muilta sekä ajansäästö uusien toimintatapojen myötä.

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan internetin pääsääntöisesti maksuttomia palveluita ja –sovelluksia, joiden käyttö on yleensä erittäin helposti omaksuttavissa ja ne tukevat ryhmätyöskentelyä sekä yhteistoiminnallista informaationtuotantoa. Näitä ovat esimerkiksi wiki-tekniikat, blogit eli verkkopäiväkirjat, sosiaaliset verkostopalvelut kuten Facebook tai sisältöjenjakopalvelut, kuten YouTube ja Flickr.

Sosiaalisen median käyttö oppimisessa on yleistynyt Suomessa nopeasti muun muassa lukioissa. Korkeakouluissa sitä sekä käytetään että tutkitaan vasta vähän. 

Yksi selitys on, että kouluissa oppilaat kokoontuvat samaan paikkaan ja kurssit ovat kaikille samat ja samanaikaisesti. Korkeakouluissa ja erityisesti maisteriohjelmien kaltaisissa kokonaisuuksissa opiskelijat voivat olla työelämässä ja asua toisella paikkakunnalla. Yllättäen sosiaalinen media auttaa juuri näissä opetuksen haasteissa.

Käyttöön kaikissa organisaatioissa

 - Opiskelijat oppivat ryhmän sisäiseen julkisuuteen, eikä kurssin lopussa enää näkynyt epävarmuutta omakohtaisten näkökantojen esittämiseen, toteaa maisteriohjelman johtaja ja professori Esa Konttinen. - Ryhmän sisäinen julkisuus johdattaa opiskelijan omaksumaan selkeän ja argumentatiivisen esitystavan kirjallisissa esseissä.

 - Sosiaaliseen mediaan on sisäänrakennettu tietynlainen pedagoginen lähestymistapa, sanoo puolestaan maisteriohjelman lehtori Pertti Lappalainen. - Sosiaalisen median käyttö edistää selvästi dialogia opiskelijoiden kesken sekä opiskelijoiden ja opettajan välillä. Siinä syntyy opiskelijoiden omaehtoinen oppimisprosessi, jossa opettajan rooli on ohjaava eikä tiedon välittäjä.

 - Yliopistossahan ei  pitäisi yksinkertaisesti jakaa yksisuuntaisesti tietoa opiskelijoille vaan opiskelijoiden pitäisi itse aktiivisesti etsiä ja muokata sitä. Sosiaalinen media on erinomainen väline päästä tähän tavoitteeseen, Lappalainen kertoo.

- Alkuvaiheessa onnistumisen edellytyksiä on kolme, kertoo pilotin vetäjä ja verkkotutkija Kari A. Hintikka. Kyse ei ole vain uusista työvälineistä, vaan opiskelijat on myös motivoitava kollektiiviseen ja prosessimaiseen työskentelyyn ennen aloittamista.

- Etätyöskentelystä huolimatta on järjestettävä riittävän usein lähitapaamisia, joissa kootaan aiempi tuotanto, tehdään yhteisiä etenemisvalintoja ja keskustellaan eri ratkaisuista. Kolmanneksi, opiskelijat tarvitsevat neuvontaa ja tukea myös virka-aikojen ulkopuolella. 

- Sinänsä on yllättävää, että suomalaisorganisaatiot ovat omaksuneet sosiaalisen median välineitä ja työtapoja niin verkkaisesti, Hintikka huomauttaa. - Esimerkiksi kollektiivinen wiki-dokumenttien työstäminen tuottaa huomattavaa ajansäästöä sähköpostin liitetiedostoihin verrattuna.

Yksivuotisen pilottihankkeen rahoitti Jyväskylän yliopiston Opetusneuvosto. Loppuraportti on ladattavissa tästä 

Lisätietoja 

Jyväskylän yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma 

Esa Konttinen, professori ekonttin at yfi.jyu.fi, puh. (014) 260 2925

Kari A. Hintikka, tutkija kari.hintikka at gmail.com, puh. 0400 912979