Sijainti: Pääsivu Sanasto Sanat-kansio Maailman sosiaalifoorumi – World Social Forum

Maailman sosiaalifoorumi – World Social Forum

Maailman sosiaalifoorumi – World Social Forum

 

Maailman sosiaalifoorumi on vuodesta 2001 lähtien järjestetty suurtapahtuma, jonka johtoteemana on uusliberalistiseksi ja haitalliseksi luonnehditun globalisaation vastustaminen ja vaihtoehdon esittäminen sille. Foorumin iskulauseeksi on muodostunut ”toisenlainen maailma on mahdollinen”. Kansainvälisen kokoontumisen ideana on yhteisten ongelmien tunnistaminen ja määrittely sekä keskustelu vaihtoehdoista, ”paremmasta maailmasta”. Alun perin foorumi järjestettiin samanaikaiseksi vastatapahtumaksi Sveitsin Davosissa järjestetylle Maailman Talousfoorumille (World Economic Forum, WEF). Davosin foorumia on luonnehdittu ”maailman eliitin” kokoukseksi ja se nähdään talousjohtoisen globalisaation eräänlaisena kiteytymänä. Sittemmin sosiaalifoorumi on saanut itsenäisemmän aseman talousfoorumiin nähden ja vastustaa nykyistä, uusliberalistisen logiikan hallitsemaa globalisaatiota taloutta laajemmasta näkökulmasta.

 

Vuosien 2001- 2003 foorumit järjestettiin Brasilian Porto Alegressa. Vuonna 2004 tapahtuma siirrettiin Mumbaihin, 2005 palattiin jälleen Porto Alegreen. Vuonna 2006 järjestettiin ns. ”polysentrinen” eli useamman keskuksen sosiaalifoorumi, tapahtumapaikkoina Malin Bamako, Venezuelan Caracas sekä Pakistanin Karachi. Vuonna 2007 kokoonnuttiin Kenian Nairobissa. Vuosi 2008 toi jälleen uudenlaisen vaiheen foorumin historiaan, sillä varsinaista maailmantason tapahtumaa ei järjestetty. Sen sijaan julistettiin tammikuussa ”globaalin toiminnan päivä” jolloin sosiaalifoorumin hengessä saatettiin toimia ”toisenlaisen maailman puolesta” missä päin maailmaa tahansa. Vuoden 2009 foorumi on tarkoitus järjestää Amazonin alueella, Brasilian Belémissä.

 

Lyhyen historiansa aikana vuosittainen foorumi on paisunut reilusti yli sadan tuhannen osallistujan suurtapahtumaksi, sekoitukseksi mielenosoituksia, kulttuuriesityksiä, juhlintaa, keskustelupaneeleita sekä pienemmän ja suuremman luokan tapahtumia ja ohjelmia.

 

Taustaa

 

Idea varsinaisesta sosiaalifoorumista on peräisin brasilialaiselta Oded Grajewilta, joka yhdessä Fransisco ("Chico") Whitakerin kanssa hankki tukea ajatukselleen ulkomailta. Kun ulkopuolisten järjestöjen (mm.Ranskan ATTAC sekä Le Monde Diplomatique) tuki oli varmistettu, saatiin pian mukaan myös brasilialaisia tahoja ja sijainniksi varmistui Porto Alegre. Kaupunki tunnetaan vilkkaasta kansalaisyhteiskuntatoiminnastaan sekä poikkeuksellisen demokraattiseksi luonnehditusta hallintojärjestelmästään ja sopi kaikin puolin järjestäjien tarkoituksiin.¨

 

Sosiaalifoorumia voidaan tarkastella osana 1900-luvun loppuvuosikymmenten globalisaatiokehityksen myötä vahvistunutta globalisaatiokriittistä liikehdintää. Foorumin eräänlaisiksi edeltäjiksi mainitaan usein suuret 1990-luvun mielenosoitukset, ehkä tärkeimpänä Seattlessa vuonna 1999 järjestetty protesti Maailman kauppajärjestö WTO:ta vastaan. Vaikutteita on saatu myös Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta NAFTAa vastustamaan järjestäytyneeltä meksikolaiselta Zapatista-liikkeeltä ja sen Chiapasissa, Meksikossa järjestämästä encuentro-kokoontumisesta. Varsinkin ensimmäisinä vuosinaan foorumilla on ollut vahva vastatapahtuman luonne. Toimintamallina vastatapahtumat yleistyivät 1980-luvulla, ja vuonna 2000 järjestettiin myös ensimmäinen anti-Davos kokoontuminen vastineeksi maailman talousfoorumille.

 

Jotkut näkevät foorumin ajoittuvan vaiheeseen, jolloin niin sanottu antiglobalisaatioliike siirtyi pelkästä vastustamisesta ja mielenosoituksista myös todellisten vaihtoehtojen pohtimiseen ja esittämiseen. Foorumin kohdalla monet ovat kääntäneet selkänsä ”antiglobalisaatio”-leimalle ja korostavat foorumin ajavan ennen kaikkea toisenlaisen, oikeudenmukaisemman globalisaation asiaa.

 

Rakenne

 

Sosiaalifoorumilla ei ole johtajaa tai edustustorakennetta, ja siinä pyritään hierarkioista mahdollisimman vapaaseen kanssakäymiseen perustuvaan tasa-arvoon. Päätöksentekomekanismit on haluttu rakentaa keskustelun ja konsensuksen periaatteille. Jokaisella tapahtumalla on oma järjestyskomiteansa (Organizing Committee, OC). Sen ohella toimivan kansainvälisen komitean (International Committee, IC) tehtävänä on pohtia maailmanlaajuiset ulottuvuudet saavuttaneeseen foorumiin liittyviä kysymyksiä.

 

Sosiaalifoorumiin voivat osallistua kaikki sen vuonna 2001 laaditun peruskirjan hyväksyvät ja siinä mainitut toimijat. Peruskirjassa foorumi määritellään avoimeksi tapaamispaikaksi tietynlaista maailmanjärjestystä vastustaville kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja liikkeille. Aseelliset ryhmät sekä puoluepolitiikkaan tai valtiovaltaan sidoksissa olevat tahot rajataan ”tunnustuksettoman” ja ”puolueettoman” foorumin ulkopuolelle. Poliitikot voivat kuitenkin osallistua henkilökohtaisessa ominaisuudessaan, ja tapahtumissa onkin vieraillut tunnettuja poliittisia hahmoja.

 

Foorumin erityisenä vahvuutena on nähty sen foorumi-luonne, toimiminen avoimena tilana, areenana keskustelulle, yhteisten ongelmien tunnistamiselle ja yhteyksien luomiselle. Tapahtuman nähdään yhdistävän vanhoja ja uusia toimijoita, samojen ongelmien kanssa painivia liikkeitä ja järjestöjä verkostomaiseen, perustavanlaatuiseen yhteisymmärrykseen pohjautuvaan kanssakäymiseen. Peruskirjassa korostetaan, että foorumi ei itsessään ota kantaa tai tee päätöksiä, eikä sitä niin ollen myöskään ole mahdollista millään lailla edustaa. Toisaalta sen puitteissa on mahdollista laatia strategioita kaikenlaiselle ”toisenlaisen maailman” syntyä edistävälle toiminnalle.

 

Vuosittaisten suurtapahtumien ohella on järjestetty myös pienimuotoisempia, paikallisia, alueellisia tai temaattisia foorumeja eri puolilla maailmaa. Monet asettavat nämä tapahtumat jopa vuosittaisen maailmanfoorumin edelle, ja paikallisia foorumeja onkin pyritty tukemaan ja edistämään. Tällä tavoin foorumimallin ajatellaan leviävän tehokkaammin yhä useamman ihmisen ulottuville ja istuvan paremmin erilaisiin konteksteihin. Tavoitteena on luoda yksittäisten tapahtumien sijaan alati jatkuva prosessi. Yksimielisyys vallitsee siitä, että foorumin globalisaatiota on edistettävä niin paikallisella, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla.

 

Foorumin mallin mukaisia tapahtumia on yhä enemmän järjestetty myös ilman ”virallista” hyväksyntää, mikä yhtäältä voisi todistaa toimintatavan onnistuneesta globalisaatiosta. Toisaalta eri tasojen toimiva linkittäminen toisiinsa tapahtumien sijaan on koettu ongelmalliseksi ja kielteisemmät äänensävyt puhuvat foorumin ”hallitsemattomuudesta”.

 

Ristiriitoja ja kritiikkiä

 

Monet sosiaalifoorumia koskevat seikat ovat olleet kritiikin ja pohdiskelun kohteena. Keskustelua on herättänyt muassa käytännön toteutus, sisäiset rakenteet ja päätöksentekomekanismit. Hankalia aiheita ovat myös foorumin suhtautuminen poliittisiin puolueisiin ja hallituksiin sekä tapahtuman rahoitusta koskevat kysymykset. Jotkut globalisaatiokriittisen liikehdinnän piiriin kuuluvat tahot ovat osaltaan vaatineet foorumilta radikaalimpia suhtautumistapoja ja vaihtoehtoja, ja järjestäneet ”vastafoorumeita” foorumille itselleen.

 

Suurimpia keskustelun ja kiistelyn aiheuttajia on kysymys foorumin itsensä luonteesta. Tähän juontavat juurensa useat muut kriittisen pohdinnan aiheet, kuten moitteet elitistisyydestä, eriarvoisuudesta ja ”tuloksettomuudesta” sekä oikeanlaisesta toimintatavasta foorumin puitteissa. Asian ytimessä on kysymys ”tilasta” ja ”liikkeestä”. Liikkeen ajatellaan yleisesti olevan selkeämmän agendan omaava, järjestäytyneempi ja konkreettisesti aikaansaavampi toimija. Tila taas on areena, kohtaamispaikka, joka ei sinänsä itse määrittele tai saavuta tavoitteita mutta saattaa toimia oivallisena katalysaattorina, toiminnan vahvistajana. Toistaiseksi foorumissa ollaan pidetty kiinni alkuperäisestä ”tilan” ideasta mutta alusta alkaen jotkut ovat toivoneet siitä selkeästi ”liikemäisempää”.

 

Fransisco Whitakerin (2003) mukaan foorumin luonne ja sen toiminnan arviointi muuttuvat täysin riippuen siitä tarkastellaanko sitä liikkeenä vai tilana. Whitaker luottaa vahvasti tilan toiminnallisuuteen luonnehtiessaan areenana toimivaa foorumia ”inkubaattoriksi”, katalysaattoriksi, joka sekä synnyttää että vahvistaa liikkeiden toimintaa ja yhteistyötä. Liikkeen sisällä ei hänen mukaansa voi syntyä samanlaista sallivaa avoimuutta kuin tilassa, ja foorumin muuttaminen liikkeeksi olisi siten yhtä kuin luopuminen sen tärkeimmästä valttikortista: horisontaalisesta keskustelusta ja siihen pohjautuvasta toiminnasta.

 

Usein foorumin sisäiset toimintamallit tai -ideaalit erotellaan perinteisten liikkeiden edustamiin ”hierarkkisiin” toimijoihin, ”vertikaaleihin” sekä uudempien sosiaalisten liikkeiden verkostoperiaatteeseen nojautuviin ”horisontaaleihin”. Kyse on siitä, kuinka sovittaa yhteen avoin keskustelu ja tuloksellisuus, erilaisuus ja yhteisymmärrys, vanhat toimintatottumukset ja uudet verkostomaisuuteen ja hierarkiattomuuteen perustuvat mallit. (esim Curran, 2007)

 

Ristiriidoista huolimatta monimuotoisuus on sosiaalifoorumin voimavara. Teivainen ja Patomäki (2003, 195) näkevät foorumin olevan ”ensimmäinen vakavasti otettava yritys globaalin kansalaisyhteiskunnan poliittisten voimien organisoimiseksi” ja arvioivat sen potentiaalisesti hyvinkin merkittäväksi tekijäksi maailmanlaajuiseen demokratisoimiseen tähtäävässä politiikassa.

 

Kirjallisuutta aiheesta

 

Curran, Giorel (2007). Making another world possible? The politics of the World Social Forum. Social Alternatives Vol. 26 No.1, First Quarter 2007, s.7-12.

 

Pasanen, Jarna & van der Wekken, Ruby (2006). World Social Forum today. Finnish engagements and future visions. Kepan taustaselvitykset N:o 20

 

Patomäki, Heikki & Teivainen, Teivo (2003). Globaali demokratia. Helsinki: Gaudeamus

 

Teivainen, Teivo (2002) The World Social Forum and global Democratization: Learning from Porto Alegre. Third World Quarterly Vol 23, ( 4), 621-632

 

Whitaker, Fransisco (2003). Notes about the World Social Forum. Julkaistu internetissä http://www.forumsocial.org.br/dinamic.php?pagina=bal_whitaker_ing

 

Foorumin kotisivut osoitteessa www.forumsocialmundial.org.br

 

Anna Korpikoski

  • Jyväskylän yliopisto - Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos - PL 35 (MaB) - 40014 Jyväskylän yliopisto - Puh. (014) 260 1211 (vaihde) - Fax. (014) 260 2535