Sijainti: Pääsivu Ajankohtaista Uutiset-kansio suomeen-perustettiin-verkkodemokratiaseura
Sisältö
 

Tuore Verkkodemokratiaseura haluaa edistää teemansa verkottumista, jakaa tietoa sekä kannustaa pilotteja. Yhdistys toivottaa tervetulleiksi kaikki alasta kiinnostuneet. Haastattelussa tuore puheenjohtaja Ari Tammi.

 

Suomeen perustettiin lokakuun alussa Verkkodemokratiaseura. Perustajina olivat Oikeusministeriön demokratiayksikkö, Opetusministeriön nuorisoyksikkö, Suomen Lasten Parlamentti yhdistys ry, Tampereen teknillisen yliopiston Hypermedialaboratorio sekä joukko kansalaisia.

- Seura on tarkoitettu kaikille verkkodemokratiasta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille tahoille, niin kansalaisille kuin järjestöillekin. Niinikään tervetulleita ovat myös oppilaitokset sekä julkishallinnon eri tahot. Mukana on tällä hetkellä julkissektorin tahoja, tutkimusyhteisöjen edustajia, järjestömaailmaa sekä aktiivisia kansalaisia.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Helsingin verkkoviestintäpäällikkö Ari Tammi syyskokoukseen 2009 asti.

Perustamiskokouksessa 6.10. todettiin, että yhdistyksen tarkoituksena on

  • edistää verkossa toimivien demokraattisten suunnittelu-, päätöksenteko-. vaali- ja äänestysjärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa Suomessa
  • edistää verkkodemokratian tutkimusta ja verkkodemokratiaan liittyen kokeilujen organisoimista Suomessa
  • osallistua alan kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun sekä tieteelliseen ja kokeelliseen yhteistoimintaan.

 

Monipuoliset tavoitteet

Verkkodemokratiaseuran alkuvaiheen tavoitteina on verkottaa eri tahoja sekä jakaa informaatiota. - Seura haluaa edistää alan kehitystä, pyrkiä oppimaan ja avaamaan oppimisen väylät, Ari Tammi kertoo.

Alaan liittyvä tieto sekä keskustelu asiasta halutaan kiinnostuneiden kansalaisten käytettäväksi. Seminaareissaan seura haluaa kuulla alan parhaita asiantuntijoita.

Verkkodemokratiaseura lähtee alusta alkaen kokeilemaan netin mahdollistamia toimintamalleja ja se uskoo sosiaalisen median mahdollisuuksiin. Aluksi tavoitteena on tehdä yhteisöllinen seuran www-palvelu sosiaalista mediaa hyödyntäen.

Muiden teemojen lista on kunnianhimoinen. Seura pyrkii kannustamaan ja edistämään uutta. Lapsiin ja nuoriin kiinnitetään erityistä huomiota.

- Kiinnostuksen kohteita ovat ainakin verkkodemokratiakäytännöt ja esimerkit Suomessa ja Euroopassa; sosiaalisen median vaikutukset olemassaolevaan osallistumiseen ja vaikuttamiseen; verkon hyötykäyttö lasten ja nuorten osallistumisessa; mediakasvatus ja median tuotanto nuorten osallistumisjärjestelmissä; vaikuttamistaidot;osallistuvan suljetun/avoimen verkkoyhteisön kasvua ja kehitystä edistävät sosiaaliset ja teknologiset tekijät; todellisuuden laajentuminen eli reality in virtuality sekä 2D ja 3D palvelut osallistumisen ja vaikuttamisen kannalta, Ari Tammi.

- Nämä näyttävät keskittyvän paikallisdemokratian kehittämiseen, verkon kautta tapahtuvan nuorten ja lasten osallistumisen ja vaikuttamisen sekä paikallis- että valtakunnallisen tason edistämiseen. Joitakin toimivia malleja esitellään myös ainakin Euroopan tasolla, kuten Suomen Lasten Parlamenttia Euroopan neuvoston lapsistrategiakokouksissa sekä Eurochildin (järjestömaailma) kokouksissa.

- Enemmän kuin käynnistetään pilotteja, niin tuetaan eri tahoja käynnistämään niitä, osallistutaan kokeiluiden arviointeihin (mahdollisesti) ja ylläpidetään ja haastetaan eri toimijoita mediassa käytävään alaan liittyvään keskusteluun.

Verkkodemokratia 5- 10 vuoden sisällä?

Seuran puheenjohtaja Ari Tammea pyydettiin visioimaan miltä kehitys näyttää 5- 10 vuoden päästä.

- Luulen että seuran toiminta on vakiintunut, seura on vaikuttanut positiivisesti verkkodemokratian kehittymiseen ja pilotointiin Suomessa. Verkkoäänestäminen on tullut osaksi arkea niin julkisen sektorilla kuin myös yhdistystoiminnassa ja muun osallistumisen alueella kuten kouluyhteisöissä, Ari Tammi uskoo.

Edelleen, kunnissa toimisivat tuolloin aktiivisesti niin nuorten kuin lastenkin osallistumisen ja vaikuttamisen foorumit. Aluedemokratiakokeilut olisivat lyöneet itsensä läpi ja monissa kunnissa olisi säännöllisesti toimivia alueparlamentteja.

- Lisäksi erilaiset virtuaalivaltuustot ja virtuaalinen kokoustoiminta on yleistynyt ja mahdollistanut kokeiluita. Niissä aikaan ja paikkaan sidotun perinteisen valtuusto-osallistumisen lisäksi on kerätty jopa 500 hengen päättäjäyhteisöitä tai suurempia, Tammi hahmottelee.

- Muutaman kerran vuodessa toteutetaan sekä valtakunnallisia että paikallisia kansanäänestyksiä. Äänestysjärjestelmässä siirrytään nykyisestä mallista 2.0 malliin, joka mahdollistaa oman äänen kulkeutumisen yksilön ja yksilöiden ei puolueen mukaan.

Ari Tammi olettaa, että verkkodemokratia löytää tiensä myös suomalaisen tutkimusmaailman tematiikaksi seuraavan 5- 10 vuoden aikana. - Yliopistohin on perustettu muutama verkkodemokratiaprofessuuri.

- Niiden alla alan tutkimus sekä uudet kokeilut ja käytönnöt työntyvät hitaasti arkitodellisuuden hyödynnettäväksi. Avoimen lähdekoodin mallit tulevat osaksi perinteistä välillistä demokratiaa ja tämä tarkoittaa kiinnostavia ja aivan uusia yhteisten asioiden hoitomalleja, Tammi summaa.

Kari A. Hintikka

  • Jyväskylän yliopisto - Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos - PL 35 (MaB) - 40014 Jyväskylän yliopisto - Puh. (014) 260 1211 (vaihde) - Fax. (014) 260 2535